perjantai 28. tammikuuta 2011

Elvis Costello & The Attractions: Trust (1981)


Ostaisitkohan tämän näköiseltä mieheltä käytetyn LP-levyn? Minäpä ostin. Declan Patrick McManus alias Elvis Costello on yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä lauluntekijöistä, mutta enpä sanoisi häntä juuri nyt erityisen arvostetuksi uskollisimman kannattajakuntansa ulkopuolella.

Brittiläisen pubrock-aallon hännillä ilmestyneet, Nick Lowen tuottamat ja Graham Parkerin nuoren vihaisen miehen prototyyppiä jalostaneet ensimmäiset new wave -levyt huipentuivat Oliver's Army -singlen ja Armed Forces -albumin valtavaan menestykseen vuonna 1979.

Lontoossa vuonna 1954 syntyneen katolisen perheen ainoan lapsen biisien juuret itivät musiikillisessa kodissa. Muusikkoisä Ronald (Ross) toi kotiin uusimpia beat-levyjä, äiti Lillian taas piti viihdejazzista ja easy listeningistä. Teini-ikäinen Declan kuunteli Motown Chartbusters -kokoelmia ja Randy Newmanin ja James Taylorin kaltaisia amerikkalaisia laulaja-lauluntekijöitä. Aloittelevaan lauluntekijään vaikuttivat Van Morrison ja varhainen Bruce Springsteen.

Kun pikakelataan 1980-luvun alkuun, Costellon omimmat musiikilliset vaikutteet ja mieltymykset nousivat pintaan new wave -kuorrutuksen alta. Get Happy!! -albumi oli silkkaa vimmaista northern soulia sisältänyt levy, mikä uhkasi jopa jäädä viimeiseksi Costellon ja hänen The Attractions -bändinsä julkaisuksi. Hyvästä albumimenekistä huolimatta kiertueyleisö ei ollut nimittäin kiinnostunut kuuntelemaan muuta kuin hittisinglejä. Kuultuaan Elviksen lopettamisaikeista kosketinsoittaja Steve Nieve lähti ennen viimeistä sovittua kiertuetta amerikanlomalle, ja joutui vakavaan auto-onnettomuuteen.

Elvis tuumaili lopettamispäätöstään uusiksi, ja paikkasi urkurin paikan The Rumour-yhtyeen kitaristilla Martin Belmontilla. Costello soitti kiertueella koskettimia muutamissa kappaleissa, mutta kitaravetoinen The Attractions tarjosi uusia haasteita. Belmont päätyi vierailemaan myös Trust-levylle, ja Nieve palasi ruotuun elokuussa. Costellon uran märimmät studiosessiot alkoivat, ja huuruisimmat ensimmäiset äänitykset oli hylättävä.

Jos edellistä albumia voitiin kiittää sielukkaasta linjakkuudesta ja kritisoida uuvuttavasta tasapaksuudesta, Trustin vahvuus oli tyylillisessä monipuolisuudessa uuden aallon popista kantriin ja heikkous vastaavasti linjattomuudessa. Päämääränä oli yhdistää Armed Forcesin kaupallisuus ja tarttuvuus sekä Get Happy!!:n tanssittavuus. Lopputulos tyydytti muuten, mutta ei kaupallisesti. Vaikka Trust on yksi miehen parhaista albumeista, Elviksen aika lupaavana tai muodikkaana uutena artistina oli jo auttamattomasti ohi.

Trustin avausraita ja The Policen hengessä jazzahtava ensimmäinen single Clubland nousi joulukuussa 1980 vaivoin brittilistan sijalle 60. Jerseyn saarella kuvatun videon on ohjannut Barney Bubbles.



Trust ilmestyi tammikuussa 1981. Albumin vaikuttavin esitys on Nieven ja Costellon kahdestaan esittämä huima pianoballadi Shot With His Own Gun. Trustilla Nieve vapautui tavaramerkiksi tulleesta ja kiviriipaksi käyneestä uusiaalto-urkusoundistaan. Tässä Tony Wilsonin isännöimässä What's In -ohjelmaan maaliskuussa 1981 kuvatussa live-esityksessä Costellon ääni ei teknisesti yllä samaan suoritukseen kuin levyllä. Mikä äänen puhtaudessa hävitään, se karheassa tulkinnassa voitetaan.



Clublandin kanssa samassa sessiossa taltioitiin video myös vuosia pöytälaatikossa vuoroaan odottaneesta kappaleesta New Lace Sleeves, josta jossain vaiheessa uumoiltiin myös singlejulkaisua. Single jäi tekemättä, mutta Trustin luottamusta herättävän kansipotretin Bubbles ainakin kuvasi samalla kertaa.



Yhtye vieraili Tom Snyderin Tomorrow-showssa helmikuun alussa.



Rouheasti rokkaava Luxembourg on edellä kuultujen biisien kanssa tyylillisesti toiselta planeetalta. Kappaleessa voi kuulla vaikutteita Stray Catsin vasta ilmestyneeltä Runaway Boys -debyyttisingleltä.



Albumilta lohkaistu toinen single From A Whisper To A Scream oli vuoden 1977 jälkeen ensimmäinen ilman listasijoitusta jäänyt Costello-levytys. Biisillä vierailivat Squeeze-yhtyeen Glenn Tilbrook vokaaleissa ja The Attractionsin edeltävällä kiertueella soittanut Martin Belmont kitarassa.

Squeezen ja The Attractionsin polut risteytyivät monta kertaa. Tyylillinen vaikutus ja ammatillinen kunnioitus oli molemminpuolista. Yhtyeet kiersivät USA:ta yhdessä helmikuussa ja Costello päätyi tuottamaan Squeezen toukokuussa ilmestyneen albumin East Side Story. En löytänyt From A Whisperistä kunnollista videota, joten myöhempien aikojen soolo-Tilbrookin akustinen versio saa luvan kelvata.



Hillittyä raivoa tihkuvasta soulpop-kappaleesta Watch Your Step julkaistiin vielä single USA:ssa.



Maaliskuussa Costello kiersi saarivaltakunnassa ruotsalaisen Dave & The Mistakes (sic) -yhtyeen kanssa. Seuraava tv-live Big Sister's Clothes -biisistä on nauhoitettu ruotsalaista Måndagsboren-ohjelmaa varten kaksi vuotta myöhemmin.

Costellon peräti kahdeksan vuotta aikaisemmin säveltämä Big Sister's Clothes oli albumin ainoa biisi, josta tuottaja Nick Lowe "ei ollut vastuussa". Bruce Thomasin bassolinja oli kyllä tuoreempi, sillä se oli kuulemma pöllitty The Clashiltä.



Trust nousi brittien albumitilastossa kunnioitettavalle yhdeksännelle sijalle, mutta jenkeissä oli tyytyminen sijaan 28. Elvis vastasi haasteeseen levyttämällä seuraavaksi albumillisen country-covereita Nashvillessa.

2 kommenttia:

  1. Elvis Costellon toivoisi saavan enemmän arvostusta nykyään. Hemmolla on sentään tuotantonsa alkupäässä kuusi levyä, joilla ei ole yhtään huonoa biisiä ja tosi monta täysosumaa. Oma suosikkilevyni on varmaan Imperial Bedrooms, siinä yhdistyy Elviksen pop-nerokkuus ja sanoitukset jokseenkin täydellisesti. Trustilta nostaisin tosi hyviksi kappaleiksi vielä ainakin You'll Never Be A Manin ja Pretty Wordsin. Tämä jätkä olisi kyllä pitänyt saada nähdä livenä siinä kasarin alussa!

    -Marko

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä. Tuo suosikkilevysi on varmaan SE parhain Costello-levy. Itse tykkäilen Get Happy!!:n meiningistä yli kaiken.

    VastaaPoista