Manchesterilaisen rapperin Nicholas Lockettin alias MC Tunesin The Only Rhyme That Bites on yksi madchester-skenen ehdottomista klassikkobiiseistä. Miehen The North At Its Heights -albumi kuulostaa edelleenkin freesiltä, ja löytyy myös Spotifysta.
Vahvalla paikallisaksentilla räbäyttävä Tunes dominoi nimiinsä kreditoitua albumia, mutta poikkeuksellisen hienon levystä tekevät 808 State -yhtyeen biisit ja tuotanto. Rolandin legendaarisesta TR-808 -rumpukonemallista nimensä ottanut 808 State aloitti vuonna 1987 Hit Squad Manchester -nimisenä hip hop -ryhmänä, mutta siirtyi pian acid housen ja myöhemmin technon pariin.
Bändin ensimmäisen ison Pacific State -hitin jälkeen yhtyeen perustajajäsen Gerald Simpson lähti luomaan soolouraa A Guy Called Gerald -nimellä. Graham Masseyn johtama 808 State -kokoonpano julkaisi yhtyeen toisen albumin Ninety Trevor Hornin legendaarisella ZTT-merkillä. MC Tunes oli mukana 90:n kannen kiitoslistassa. Seuraavan vuoden 808 State viettikin tiiviissä yhteistyössä rapperin kanssa.
Prahan kaupungin filharmonisen orkesterin The Big Country -teosta sämpläävä The Only Rhyme That Bytes -single julkaistiin nimellä 808 State Vs MC Tunes. Se nousi Pacific State -sinkun tavoin brittilistan kymmenenneksi.
Hyvä menestys latasi suuria odotuksia jatkohitille, aikanaan tyypillisempää ja ensisingleä kaupallisempaa madchester-soundia edustaneelle biisille Tunes Splits The Atom. Liverumpuja tällä ja kahdella muulla albumiraidalla soittaa Yargo-rumpali Phil Kirby.
Nykyvinkkelistä Tunesin ja 808 Staten playback Top Of The Pops -ohjelmassa näyttää aika nololta. Single ylsi brittilistan kahdeksanneksitoista.
Seuraava paljon parempi videotallenne Word -televisio-ohjelmasta ei salli upotusta, mutta se kannattaa ehdottomasti tsekata Youtuben puolelta. Tunes pääsee biisinsä jälkeen turisemaan sohvalle esikuvansa L.L. Cool J:n viereen.
Tunes Splits The Atom
Albumi The North At Its Heights ja sen kolmas singlelohkaisu Primary Rhyming julkaistiinkin sitten pelkästään MC Tunesin nimellä. Primary Rhymingin julkaiseminen MC Tunes -singlenä oli omituinen veto, sillä biisin vokaaleista vastaavat puoliksi naispuolinen mc The Microphoness ja lapsirapperi Dewiz. "Huijaus" ylti vain brittilistan 67. sijalle.
Tunes oli Everlastin ja 3rd Bassin ohella ensimmäisiä cheese-vapaita valkoisia rappereita ja varmasti yksi ensimmäisistä levyllä reilusti brittiaksenttia käyttäneistä. 808 Staten tunnelmalliset taustat inspiroivat albuminostajia sinänsä kunnioitettavalle 26. sijalle. Suurin osa levyn hankkineista lienee ollut kotoisin Manchesterista, sen verran kotiseutuhengen läpitunkemia albumin lyriikat ovat. Itse löysin levyn kuinka ollakaan, talvella 1990/1991 vitosella Anttilasta. Albumi teki silloiseen musiikkimakuuni suuren vaikutuksen.
The North At Its Height -albumin jälkeen 808 State siirtyi omimman ilmaisunsa pariin ja julkaisi seuraavana vuonna isoimman menestyslevynsä ex:el. Yhtye saatiin tännekin ensimmäisiin Typpihappo-bileisiin Ruisrock 1991:n etkoille. Meininki oli hurjaa, vaikka en siitä paljon muistakaan.
Tunes jatkoi soolouraansa kaupallisessa laskusuhdanteessa. Yhteistyö A Guy Called Geraldin kanssa tuotti oivan jungle-singlen Digital Bad Boy vuonna 1992.
Tunesin 808 Staten Thermo Kings -albumille vuonna 1996 fiittaamasta Pump-biisistä kaavailtiin singleä, mutta se jäi lohkaisematta. Tunes keräsi keikkasuosiota brittipoppia ja rappia yhdistäneen "rapcore"-bändi The Dust Junkysin vokalistina. Vuonna 1997 yhtyeen esikoissingle What Time Is It nousi brittilistan sijalle 39.
Helmikuussa 1999 The Only Rhyme That Bites 99" lohkaistiin singleksi 808 Staten kokoelmalevyltä 808:88:98. Uusintajulkaisu käväisi brittilistan sijalla 53.
Tammikuussa neljäkymmentä vuotta täyttänyt Tunes asuu edelleen Manchesterissa. Vuonna 2007 hän esitti itseään independent-"dokumentissa" Diary of a Bad Lad.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti