Karen Carpenterin menehtyi anoreksian komplikaatioihin helmikuussa 1983, mutta hänen veljensä Richard Carpenter jatkoi duon materiaalin julkaisemista vielä useamman albumin ajan. Ristiriitaisia tunteita herättävä Made in America jäi kuitenkin Carpenters-duon viimeiseksi yhteiseksi albumiksi.
Koska vuonna 1978 ilmestynyttä joulualbumia ei tässä lasketa varsinaiseksi uutta materiaalia sisältäneeksi studioalbumiksi, edellisen Passage-levyn (1977) ilmestymisestä ehti kulua jo neljä vuotta, mikä oli tuohon aikaan todella pitkä tauko. Carpenters oli tipahtanut 70-luvun puolivälissä disco-kelkasta, eikä Passage hyvin ajoitetusta Klaatu-coveroinnista (Calling Occupants of Interplanetary Craft edelsi Steven Spielbergin Kolmannen asteen yhteys -hittileffan ensi-iltaa kuukaudella) huolimatta onnistunut kääntämään suosion laskusuhdannetta.
Made in Americaa edelsi vielä Karenin ja Richardin henkilökohtaisten kriisien kausi. Richard oli Quaalude-riippuvuutensa takia työkyvytön, hakeutui hoitoon tammikuussa 1979 ja toipui loppuvuoden ajan. Anoreksiasta kärsineellä Karenilla ei sitä vastoin ollut mitään halukkuutta parantumiseen, vaan hän käytti tauon 1979-1980 oman soolodebyyttinsä äänittämiseen tuottaja Phil Ramonen kanssa New Yorkissa.
Valmis sooloalbumi sai levy-yhtiö A&M:n pomoilta Herb Alpertilta ja Jerry Mossilta sekä duon urasta mustasukkaiselta Richardilta jäätävän vastaanoton. Karen oli käyttänyt levyntekoon 400 000 dollaria omaa rahaansa ja tapaus jäi jäytämään sisarusten välejä Karenin kuolemaan asti. Karen Carpenter -albumi julkaistiin vasta 1996, mutta Richard remiksasi sen neljä raitaa vuonna 1989 julkaisemalleen Carpenters-albumille Lovelines.
Jäädytetyn soolouran jälkeen duo teki ABC-yhtiölle viimeisen tv-spesiaalinsa. ABC oli tyytymätön sketsien puuttumiseen, mutta sisaruksilta taisivat olla vitsit vähissä. Karen meni suureellisesti naimisiin kiinteistönvälittäjä Tom Burnsin kanssa, ja onnistui saamaan osan painostaan takaisin. Kuherruskuukausi sujui hyvin, mutta avioliitto osoittautui fiaskoksi.
Kesäkuussa 1981 julkaistu Made in America oli comeback-levy, mikä palautti duon takaisin 70-luvun alkuvuosien taiteelliselle tasolle. Kaupallisesti levy menestyi keskinkertaisesti, mikä tarkoitti Passagen myyntilukuja = brittilistalla sama hyvä kahdestoista sija. Platinalevymyynneistä jäätiin selvästi, eikä kultalevyä herunut Karenin elinaikana.
Avausraita Those Good Old Dreams irroitettiin levyltä sen kolmanneksi/neljänneksi singleksi. Laskutavassa on pientä klappia, minkä pyrin selvittämään alempana. Biisi on toinen albumilta löytyvä Richardin sävellys ja Spectrum-yhtyeen ajoista asti sidekickinä toimineen John Bettisin pericarpentersmaiseen lapsuuden nostalgiaan nojautuva sanoitus. USA:n singlelistalla irtosi 63. sija.
Tässä vielä vaihtoehtoinen promovideo kappaleesta, josta pidän kuuntelu kuuntelulta enemmän. Made in America -albumin kappaleet eivät ole niin kuluneita kuin 70-luvun suosituimmat Carpenters-hitit. Karenin traagisen kohtalon vääjäämätön läheneminen tuo kaihoisiin sävelmiin ja sanoituksiin hirvittäviä lisäväristyksiä, mitkä tuntuvat voivan murentaa söpönä kiiltävän peilipinnan sirpaleiksi minä hetkenä tahansa.
Albumin tuoreeltaan coveroitu Strength Of A Woman on Hot-triossa 70-luvun lopulla laulaneen Juanita Curielin balladi. Alkuperäisversion oli vuotta aikaisemmin levyttänyt jazz-huilisti Hubert Lawsin sisko, soul-laulajatar Eloise Laws.
Levyn toiseksi/kolmanneksi singleksi irroitettiin vauhdikas (Want You) Back In My Life Again. Kappale kulkee rytmeineen fonisooloineen kaikkineen soft rock- / light disco -hittimuotissa täysin ajan hermolla. Single ei kuitenkaan puhutellut yhtyeen vanhoillista kuuntelijaryhmää, sillä noste USA:n listalla ei riittänyt 72. sijaa korkeammalle. Biisin jälkeen nähtävässä haastattelussa Karen ja uransa huipulla ollut Olivia Newton-John kertovat yhteisestä purjehdusretkestään.
Tahdon kerran vielä takaisin elämääsi, nyt brasilialaisen tv-yleisön edessä. Biisin säveltäjä, Young Girl -hitistään (1967) tunnetun Garry Puckett & Union Gap -bändin basistina aloittanut Kerry Chater on julkaissut yhden sooloalbumin (1978) ja urakoinut pitkän uran lauluntekijänä kulissien takana.
Monien Carpenters-hittien takaa löytyvän A&M:n hovisäveltäjä Roger Nicholsin When You've Got It on duolle tyypillinen optimistinen balladi, minkä taakse tuntuu kätkeytyvän pohjattomasti surua ja kärsimystä. Biisi on kaikessa makaaberiudessaan jälleen erittäin onnistunut esitys.
Levyn a-puoliskon päättää Burt Bacharachin ja Carole Bayer Sagerin havahduttava Somebody's Been Lyin', mikä viittaa tahattoman osuvasti Karenin murtumassa olevaan avioliittoon, sisarusten väliseen muuhun kuin ammatilliseen suhteeseen ja duon vanhan fanikannan uskollisuuteen. Biisi julkaistiin myös (Want You) Back In My Life Again -seiskan b-puolella.
Albumia kolme vuotta edeltänyt ja USA:n singlelistan sijalla 68 flopannut single I Believe You saa Made in Americalla uuden tilaisuuden b-puolen avaajana. Biisi on tavallaan albumin ensimmäinen singlelohkaisu, ja sekoittaa näin singlelohkaisujen loogista järjestystä. Alunperin soul-laulajatar Dorothy Mooren toiselle albumilleen vuonna 1977 levyttämä hieno balladi on kuin tuulahdus menneisyydestä ja soundillisesti hieman irrallaan kokonaisuudesta.
Albumin ensimmäinen "oikea" singlelohkaisu oli Touch Me When We're Dancing, studioyhtye Baman pikkuhitti vuodelta 1979. Kappale oli Carpentersin viimeinen Top-20 -hitti, sijoitus 16. USA:n singlelistalla. On arvioitu, että singlen verrattain vaatimattomaan myyntiin vaikutti sen rohkea nimi. Carpentersin core fanbase - seniorit, perheenäidit ja alle teini-ikäiset lapset - ei rohjennut pyytää levydiileriltään tuon nimistä pikkulevyä. Jälkikäteen ajateltuna biisi oli vain yksinkertaisesti liian pliisu ja virhevalinta comeback-singleksi.
Those Good Old Dreams -seiskan b-puolellekin laitettu lauluntekijä Randy Handleyn When It's Gone (It's Just Gone) on countryhenkisen pedal steelin maustama balladi, jonka lyriikat jälleen kerran enteilevät väistämätöntä loppua.
Levyn viimeisenä singlepoimintona julkaistiin alunperin The Marvelettes -tyttöyhtyeen vuonna 1962 levyttämä rock'n'roll-/r&b-jumputus Beechwood 4-5789. Vaikka Richard päätti yleensä versioitavista biiseistä diktatorisesti, oli biisivalinta tällä kertaa täysin Karenin. Coverointi tuntui Karenista hyvältä idealta, sillä Carpenters-versio saman bändin Please, Mr. Postman -biisistä oli noussut listaykköseksi vuonna 1975. Biisistä kuvattiin Happy Days -televisiosarjan henkinen musiikkivideo.
Beechwood 4-5789 -single julkaistiin Karenin 32-vuotissyntymäpäivänä 2.3.1982. Seiska kipusi USA:n singlelistan sijalle 74. Uudessa Seelannissa single nousi peräti kymmenenneksi. Tässä vielä playback-taltiointi saksalaiselta tv-kanavalta. Karen on jo niin riutunut, että pahaa tekee.
Albumin päättää Richardin sisarensa ja Bettisin ystävänsä Karenin häihin tekemä kappale Because We Are In Love (The Wedding Song). We've Only Just Begun -kappaleella alkaneen saagan lopullinen päätösosa esitettiin häissä 31.8.1980 ensimmäistä kertaa julkisesti. Kappale päätyi vielä Touch Me When We're Dancing -singlen b-puolelle. Kaikki päättyi kyyneliin jo vuoden 1981 lopussa.
Vuonna 1982 saamansa psykiatrisen hoidon ohella Karen söi valtavat määrät lääkkeitä. Aineenvaihduntaa kiihdyttävien pillereiden ja laksatiivien yliannostus heikensi Karenin sydämen toimintakykyä. Vuoden 1983 alussa hän oli jo innokas aloittamaan uudelleen studiotyöskentelyn, mutta kuoli äkilliseen sydämen pysähdykseen 4.2.1983.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti