Alice Cooper: Hey Stoopid (1991)

Vincent Damon Furnier alias Alice Cooper kuuluu useamman sukupolven pikkupoikien tärkeään kasvuvaiheeseen siinä kuin vanavedessään glamista hair metaliin siirtynyt Kiss-yhtyekin. Samaan asemaan ovat sittemmin pyrkineet muiden muassa W.A.S.P. ja kotoinen Lordimme, mutta ovatko pikkupoikien kiinnostuksen kohteet nykyään muualla?

Cooper teki tuottaja Desmond Childin avustuksella comebackin Trash-albumilla vuonna 1989. Valtava mainstream-suosio osoittautui Cooperille kaksiteräiseksi miekaksi. Toisaalta kokonainen uusi sukupolvi oppi tuntemaan miehen tarttuvan Poison-pophitin avulla, toisaalta miehen 70-luvun tuotantoa diganneet fanit pettyivät pimeyden prinssin ja kauhurockin kuninkaan latistuessa Jon Bon Jovin pimeäksi puoleksi, korkeintaan "tuhmia" S/M-leikkejä tahdittavaksi piiskasedäksi.

80- ja 90-lukujen taitteessa uuden hair metal -yleisön itselleen valloittanut Cooper aikoi mittavan stadionkiertueen jälkeen jatkaa toimivaksi todetulla linjalla, mutta omaa soololevyään valmistellut Desmond Child ei ollut käytettävissä seuraavan Cooper-albumin tuottajaksi ja mentoriksi. Child kirjoitti Cooperin kanssa kuitenkin kappaleen Dangerous Tonight.



Tyylikkään pahaenteisesti alkavan biisin latteahkon kertosäkeen joka sekunnista tihkui "poison". Biisistä ei ollut uuden levyn kantavaksi singleksi. Child osallistui vielä toisenkin kappaleen säveltämiseen.

Cooperin vuosien 1975-1983 oikea käsi, kitaristi Dick Wagner teki Cooperin kanssa levylle Might As Well Be On Mars -kappaleen. Siinä Wagnerin majesteetillinen melodia naitetaan Childille tunnusomaiseen väkinäisen tarttuvaan kertosäkeeseen hieman tunnelmallisemmin tuloksin. Hitiksi ei tuostakaan toki ollut.



Albumin tuottajaksi pestattiin britti Peter Collins, joka oli keitetty monessa liemessä Matchboxista (!) Queensrÿcheen asti. Levyn kahdestatoista biisistä seitsemän on kolmikko Bob Pfeiferin, Vic Pepen ja Jack Pontin käsialaa hieman erilaisin kombinaatioin. Ponti oli alunperin Surgin' -nimisen hard rock -yhtyeen kitaristi ja ollut mukana työstämässä useita Bon Jovin kappaleita. Hän oli tuottanut vuotta aikaisemmin hair metal -yhtye Baton Rougen albumin Shake Your Soul. Suurimpaan osaan Shake Your Soulin kappaleiden sävellyksistä osallistui Pontin kanssa myös Vic Pepe (jonka kera Ponti jatkoi Cooperin jälkeen yhteistyötä saksalaisen Doron levyllä).

Bob Pfeifer oli toiminut laulajakitaristina The Human Switchboard -nimisessä new wave -bändissä 70- ja 80-lukujen taitteessa, ja siirtynyt sitten levy-yhtiöbisnekseen. Hänen suurimmat saavutuksensa olivat Cooperin värvääminen Epic-yhtiölle ja apulaistuottajuus Trashillä. Hey Stoopid -albumilla Pfeiferin rooli lienee ollut varsinaisesta sävellystyöstä vastanneiden Pontin ja Pepen perseiden potkiminen ja toimiminen "avustavana" levy-yhtiön takapiruna.

Singletäkyksi valittiin Cooperin, Pfeiferin, Pontin ja Pepen nimiin kreditoitu suoraviivainen ja idioottimaisen tarttuva "hei tajuuttekste nuoret, älkää tehkö tyhmyyksiä" -nimikappale. Biisille haettiin lisänäkyvyyttä nimekkäillä vierailijoilla, kitarasankari Joe Satrianilla, Guns N' Rosesin kitaristi Slashillä ja taustoja laulaneella Ozzy Osbournella. Biisin hiukan lapsellinen promovideo näyttää tältä.



Kappaleesta ei tullut Poisonin veroista hittiä, mutta se menestyi maailmalla mukavasti, ja video sai runsaasti soittoaikaa taivaskanavilla. Britanniassa single jäi nippa nappa top 20:n ulkopuolelle, mutta pohjolassa biisi menestyi vielä paremmin: sekä Ruotsissa että Suomessa single nousi listan viidenneksi. Biisi on Suomessa kaikkien aikojen kolmanneksi menestynein Cooper-kappale.

Singleversiosta leikattu paukutusintro on mukana ABC-yhtiön tuoreeltaan Anaheimissa vuonna 1991 taltioimassa liveversiossa, mistä voi tsekata Cooperin hair metal -kauden siistiä lavameininkiä. Pankaa merkille Alicen muodikas t-paita. Moista tyylimokaa ei nykypäivän golf-hirviö enää tekisi.



Levyn toiseksi singlelohkaisuksi valittiin Cooperin, Pepen ja Pontin tyylikäs slovari Love's A Loaded Gun. Kappale oli akustisine kitaroineen 90-luvun alun skenessä hyvinkin hittipotentiaalia omaava biisi, mutta se ei menestynyt listoilla edeltäjänsä lailla. Cooperin prostituoitua stalkkaavasta hiipparista tulee mieleen Ken Russellin Crimes of Passion -leffa. Britanniassa single ylti sijalle 38.



Albumin kolmanneksi singleksi valittiin brittiläisen Zodiac Mindwarp & The Love Reaction -yhtyeen sopivasti kauhuteemainen biisi Feed My Frankenstein. Cooper vaihtoi biisin kertosäettä edeltävään bridgeosuuteen hieman alkuperäistä siistimmät lyriikat, ja sai samalla biisiin omat krediittinsä. Tämä tuskin haittasi bändinsä uran laskusuhdanteesta kärsinyttä Mark Manningia alias Zodiac Mindwarpia matkalla pankkiin. Single ylti brittien singletilastoissa 27. sijalle. Cooperin tulkintaa suttuisempi (ja parempi) Zodiac-versio löytyy samana vuonna ilmestyneeltä aliarvostetulta Hoodlum Thunder -albumilta.

Cooper-versiota tähditti jälleen Joe Satriani, ja tällä kertaa myös toinen tilutteluikoni Steve Vai. Mötley Crüen Nikki Sixx vieraili basistina. Biisin video promosi seuraavana vuonna ensi-iltansa saanutta Wayne's World 2 -leffaa, missä Cooperilla oli merkittävä sivuosa. Cooper olikin kovassa kurssissa. Mies vieraili vuonna 1991 myös "viimeisessä" Nightmare On Elm Street -elokuvassa Freddie's Dead: The Final Nightmare ja seuraavana vuonna ilmestyneellä Guns N' Roses -albumilla Use Your Illusion I.



Feed My Frankensteinin liveversio Brutally Live -dvd:ltä vuodelta 2000 on Hey Stoopidin studioversiota huomattavasti tanakampi ja vaarallisempi.



Mötley Crüen Nikki Sixx ja Mick Mars kynäilivät Cooperin kanssa balladin Die For You, millä Mars vieraili myös kitaristina.



Hey Stoopid on itse asiassa viihdyttävämpi kuin muistinkaan. Biisit eivät ole kovin muistettavia, mutta ihan hyvää perustavaraa popahtavan hair metalin ystäville. Ohessa vielä tsekattavaa.

Kansikuvan käärmeteemaan liittyvä Snakebite



Australian tv:ssä vuoden 1992 puolella esitetty Bed Of Nailsin "jatko-osa" Burning Our Bed



Perus- hard rock Hurricane Years nimibiisin tehneeltä tiimiltä



Edelleen saman tiimin Little By Little



Pitkän linjan tuottaja-lauluntekijä Jim Vallancen säveltämä Dirty Dreams voisi huuliharppuineen olla vaikkapa Michael Monroen biisi.



Levyn loppuun on säästetty idealtaan hauska Sielun Veljien Peltirumpu-biisistä tutun idean variaatio Wind-Up Toy. Kappaleen a-osa ja kertosäe eivät oikein pelitä keskenään.



Hey Stoopid -albumi menestyi Trashin vanavedessä kohtalaisesti. Hard rockin luvatussa maassa Suomessa levy ylti neljännellä sijallaan Cooperin neljänneksi menestyneimmäksi albumiksi Trash- ja Billion Dollar Babies -listaykkösten ja kolmoseksi yltäneen School's Outin jälkeen.

Hair metalin kurssi alkoi kuitenkin nopeasti laskea rock-markkinoilla. Grungen likainen soundi sysäsi puhtoiset hard rock -popparit syrjään parrasvaloista. Strategisen uudelleenarvioinnin jälkeen Cooper palasi kolme vuotta myöhemmin juurilleen hyvän vastaanoton saaneella teema-albumilla The Last Temptation.

Alice Cooperin muiden muassa Dick Wagnerin kanssa työstämä vuoden 1975 klassikkolevyn jatko-osa Welcome 2 My Nightmare julkaistaan syyskuun 21. päivä.