Aimee Mann: Bachelor No. 2 or, the last remains of the dodo (2000)

Kymmenen vuotta sitten laulaja-lauluntekijä Aimee Mann oli nelikymppinen. Nainen aloitti muusikonuransa Young Snakes -nimisessä post punk-yhtyeessä 1980-luvun alussa. Yhtye julkaisi EP:n Bark Along with The Young Snakes, jonka avaa biisi Give Me Your Face. Jonkun mielestä levy saattaa edelleen olla kiinnostavinta, mitä Mann on saanut aikaiseksi.

Sööttiä pystytukkaa ja palmikkoa pitänyt Aimee taisi olla 1980-luvulla tunnetumpi kauniista kasvoistaan kuin yhtyeensä 'Til Tuesdayn new wave -popin ansiosta. Voices Carry nousi top ten -hitiksi. Mannin myöhemmän soolouran takia on 'Til Tuesdaynkin albumit tullut hyllyyn poimittua, mutta tähän päivään mennessa niihin ei ole tullut paneuduttua. Viimeisellä albumilla vieraili Elvis Costello.

'Til Tuesday hajosi käytännössä kohta viimeisen albuminsa julkaisun jälkeen, mutta kiistat levy-yhtiö CBS:n kanssa jäädyttivät Mannin soolouran vuosikausiksi. 1990-luvun aikana Aimee koki melkoisen musiikillisen muodonmuutoksen aikuisrockin, folkin, jopa countryn suuntaan. Meikäläiselle naisen viehkon soolotyylin verrokkeina toimivat tutut Chrissie Hynde ja The Cardigansin Long Gone Before Daylight -albumin ja A Campin Nina Persson.

Alunperin levy-yhtiö Interscope ei ollut tyytyväinen Mannin kolmannen sooloalbumin Bachelor No. 2 or, the last remains of the dodon materiaaliin. Mann osti itselleen oikeudet biiseihin ja myi alkuperäistä, seitsemän biisin versiota huomattavat määrät pelkästään keikoillaan ja netin kautta.

Levymyyntiä vauhditti Mannin pääsy miehensä Michael Pennin kamun, ohjaaja Paul Thomas Andersonin Magnolia-elokuvan soundtrackin (1999) pääsäveltäjäksi. Magnolian soundtracklevyllä on Bachelorin kanssa yhteisiä kappaleita: Deathly (tässä liveversio Lissabonin Coliseulta vuodelta 2008), Driving Sideways ja You Do. Bachelorin EU-versiolla Save Me (video P.T. Andersonin käsialaa) korvaa Driving Sidewaysin. Nothing Is Good Enough -biisistä on Magnolialla instrumentaali, Bachelorilla laulettu versio.

Bachelorin täysmittainen versio saatiin levykauppoihin toukokuussa 2000. Siltä löytyy vielä yksi Magnolian tai oikeastaan P.T. Andersonin inspiroima biisi, Red Vines (tässä liveversio Lontoon Fleadh-festivaaleilta vuodelta 2001), mikä julkaistiin Bachelorin ainoana singlenä vuoden 2001 puolella. Elvis Costellon kanssa kynäilty balladi The Fall Of The World's Own Optimist ei oikeastaan kohoa muun materiaalin yläpuolelle. Aimee on lauluntekijänä ammatillisella huipullaan.

Vielä kahdesta albumin biisistä löytyy hieno promovideo, nimittäin Ghost Worldista ja Calling It Quitsista. Jälkimmäisen alku viittaa edellä nähtyyn 'Til Tuesday -hittiin. Tässä Mannin pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Jon Brionin kanssa säveltämä pysäyttävä albumin avausraita How Am I Different livenä Fleadh-festivaaleilla.

Syyskuun kahdeksantena päivänä Aimee täyttää 50 vuotta. En ole varma, onko nainen koskaan vieraillut Suomessa, mutta Tukholmassa hän on käynyt 2000-luvulla keikalla pariin otteeseen; viimeksi uusimman albuminsa, pöljästi nimetyn (nainen vastustaa kovasti nettilatailua) @#%&*! Smilersin tiimoilta marraskuussa 2008. Lohdutukseksi Save Me vuonna 2004 julkaistulta Live at St. Ann's Warehouse -DVD:ltä.